Olo ei tunnu kylläkään yhtään vanhurskaalta, mutta ei se vanhurskaus taida ollakaan yhtään omista tunteista kiinni. Otsikko taitaa olla lainaus Raamatusta, mutta tuli äsken mieleeni,kun yllättäen löysin kadonneeksi luulemani mokkulan tietonelaukun pohjalta. Tuo pieni, mutta tärkeä kapistus oli joutunut hukkaan vajaa viikko sitten. Olin siirtänyt laukkuni Jannen autosta Transitiin, kun palasimme Jannen kotoa Luohualta tänne Haapaveden Vattukylälle Muorinmäen hyppyrimäkityömaalle. Jannen piti seuraavana yönä lähteä rekkahommiin ja minä olisin jäänyt työmaalle yöksi Transitiini. Jannen työkeikka peruuntui kuitenkin ja niin ajoimme taas illalla Jannen dsl Pösöllä Luohualle. Kun aloin viritellä kompjuuteriani illalla en löytänyt mokkulaa mistään. Pengoin laukkuni moneen kertaan ja seuraavana aamuna etsin Transitistakin ja auton viereltä lumihangesta, mutta sitä ei vaan löytynyt ja nyt se vaan tulla tupsahti esiin laukun pohjalta.
Blogin kirjoittelu on ollut viime aikoina "jäissä". Ei pelkästään mokkulan katoamisen vuoksi,sillä Jannen kotona toimi langaton systeemi ja Janne laittoi koneeni käyttökuntoon. Seurailin enimmäkseen olympialaisia. Lähes koko kotimaassa olon ajan olen tehnyt Jannen kanssa talkoohommia täällä Vattukylässä. Itsenäisyyspäivän seutuna kävimme Jannen autolla Taivalkosken mäkileirillä.Joulun ja uudenvuoden ajan olin Jyväskylässä Tiinan perheen luona .Vedin lonkkaa sohvalla lukien (aloitin kuudetta kirjaa) ja katsellen urheilua eurosportilta. Tammikuun alkupäivinä olin SEKLin vastuunkantajaseminaarissa Ryttylässä. Ohimennen olen poikennut useamman kerran Epun,Kaisan ja Antin luona Kuopiossa. Tammikuun kovien pakkasten aikana Antti vävylläoli ollut käynnitys hankaluuksia hänelle puolitoistavuotta sitten luovuttamassani vanhassa dsl Skodassa. Antti päätti ostaa Skodan tilalle parempikuntoisen bensa-auton ja kirjoitti Skodasta luovarit minulle. Jätin Transitin Kuopioon Antin käyttöön ja ajelin Skoda Felicialla Savonlinnaan. Olin menossa Pitkästen mukana Pietariin Inkerin kirkon koulutuskeskukseen SEKLin Venäjän lähettien vuosikokoukseen. Vein Skodan tutun autokorjaamon pihaan katsastusremppaa varten. Korjaamon pomo kehotti käymään näytöllä konttorilla ja hän tekisi korjaukset listan mukaan ja niin teinkin. Korjauslistassa oli pakoputki, takapyörän laakeri,toisen takapyörän ruostunut kurakaari, käsijarruvaijeri,toisen takaoven kahva, lähivalojen korkeussäätö ja rekisterivalo. Pietarin reissu meni mukavasti. Vuosikokouskin vanhaan tuttuun tyyliin keskustellen perusteellisesti asioista. Tärkeää oli myös viettää aikaa yhdessä, niin kokousajalla kuin illalla saunottaessakin. Menomatkalla oli suorastaan kylmä. Joosen yli rippikouluikäinen ja yli puolimiljoonaa kilometriä ajettu Transportteri veti neljästä ovesta ja takaosaston lisälämmitin ei suostunut yhteistyöhön. Paluumatkan aikana keli oli jo lauhtunut.
Arska oli toiminut minun tuuraajana toimittaen varaosia Skodaan sen mukaan kuin niitä Savonlinnaan oli saapunut. Vielä maanantainakin Arskatuli hätiin ja haimme Skodan liikkestä viimeinkin sinne saapuneen oven kahvan. Tiistaina sain auton korjaamolta. Katsastuskonttorilta saamassani hylätyssä paperissa oli maininta, että auton saa ajaa vain korjaamolle, ja sitten uusinta näyttöön. Ajoin kotiin ja tein muutaman päivän korin fiksaushommia. Kiinnitin kurakaaren sikafleksillä ja ruuveillä ja tasoittelin kaiken lasikuitukitillä, jonka hioin. Lopuksi maalasin kaiken fiksaamani mustalla peltimaalilla. Valojen korkeussäätöjäi laittamatta ja siitätuli vielä korjauskehotus rekisteriotteeseen kun kävin uusintanäytöllä.
Leima tuli paeriin. Jo saman iltana kirjoitin Jooselle luovarit Skoda Feliciasta. Teimme kaupat saevelihintaan. Koneen puolesta Skodalla on kilometrejä vielä vaikka 200 tuhatta, jos vaan jaksaa huoltaa autoa hyvin ja fiksata koria katsastusta varten. Katsastuksen uusintanäyttöreissulla rekisteröin Skodan nimiini ja ehdin olla omistajana noin viisi tuntia. Tosin Joose ehtii hoitaa rekisteröinnin vasta viikonlopun jälkeen,joten lienen toiminut omistajana hieman pitempään.
Antti oli tuomassa Transitiani Savonlinnaan, jossa olin katsellut hänelle sopivia bensa-autoja. Hän poikkesi katsomassa paria Golfia Pieksämäellä ja oli tehnyt samalla kaupat ja tuli hakemaan minua
"tuliterällä" 269tkm ajetulla siistillä 2000 farmari Golfillaan. Ajoimme siis Pieksämäelle ja sieltä peräkanaa Kuopion Itkonniemelle. Eppu oli jo ehtinyt käydä nukkumaan, mutta lauantai-aamuna ehdimme tehdä keittiön pöydästä kilpa-ajoradan ja ajella pikkuautoilla alamäkikisoja.
Täällä Haapaveden hyppyrimäkityömaalla hommat ovat edenneet tasaista tahtia. Tänään saimme valmiiksi alastulorinteen puuosalle toisen laidan kaiteet. -Janne lähtee aamuyöstä töihinsä ja minä jatkan rakennushommia. Janne on päivittänyt silloin tällöin Muorinmäkiblogiaan (www.auta miestä muiorinmäessä.com) . Toiveissamme on päästä hyppäämään ehkä jo sunnuntaina.
Blogin kirjoittelu on ollut viime aikoina "jäissä". Ei pelkästään mokkulan katoamisen vuoksi,sillä Jannen kotona toimi langaton systeemi ja Janne laittoi koneeni käyttökuntoon. Seurailin enimmäkseen olympialaisia. Lähes koko kotimaassa olon ajan olen tehnyt Jannen kanssa talkoohommia täällä Vattukylässä. Itsenäisyyspäivän seutuna kävimme Jannen autolla Taivalkosken mäkileirillä.Joulun ja uudenvuoden ajan olin Jyväskylässä Tiinan perheen luona .Vedin lonkkaa sohvalla lukien (aloitin kuudetta kirjaa) ja katsellen urheilua eurosportilta. Tammikuun alkupäivinä olin SEKLin vastuunkantajaseminaarissa Ryttylässä. Ohimennen olen poikennut useamman kerran Epun,Kaisan ja Antin luona Kuopiossa. Tammikuun kovien pakkasten aikana Antti vävylläoli ollut käynnitys hankaluuksia hänelle puolitoistavuotta sitten luovuttamassani vanhassa dsl Skodassa. Antti päätti ostaa Skodan tilalle parempikuntoisen bensa-auton ja kirjoitti Skodasta luovarit minulle. Jätin Transitin Kuopioon Antin käyttöön ja ajelin Skoda Felicialla Savonlinnaan. Olin menossa Pitkästen mukana Pietariin Inkerin kirkon koulutuskeskukseen SEKLin Venäjän lähettien vuosikokoukseen. Vein Skodan tutun autokorjaamon pihaan katsastusremppaa varten. Korjaamon pomo kehotti käymään näytöllä konttorilla ja hän tekisi korjaukset listan mukaan ja niin teinkin. Korjauslistassa oli pakoputki, takapyörän laakeri,toisen takapyörän ruostunut kurakaari, käsijarruvaijeri,toisen takaoven kahva, lähivalojen korkeussäätö ja rekisterivalo. Pietarin reissu meni mukavasti. Vuosikokouskin vanhaan tuttuun tyyliin keskustellen perusteellisesti asioista. Tärkeää oli myös viettää aikaa yhdessä, niin kokousajalla kuin illalla saunottaessakin. Menomatkalla oli suorastaan kylmä. Joosen yli rippikouluikäinen ja yli puolimiljoonaa kilometriä ajettu Transportteri veti neljästä ovesta ja takaosaston lisälämmitin ei suostunut yhteistyöhön. Paluumatkan aikana keli oli jo lauhtunut.
Arska oli toiminut minun tuuraajana toimittaen varaosia Skodaan sen mukaan kuin niitä Savonlinnaan oli saapunut. Vielä maanantainakin Arskatuli hätiin ja haimme Skodan liikkestä viimeinkin sinne saapuneen oven kahvan. Tiistaina sain auton korjaamolta. Katsastuskonttorilta saamassani hylätyssä paperissa oli maininta, että auton saa ajaa vain korjaamolle, ja sitten uusinta näyttöön. Ajoin kotiin ja tein muutaman päivän korin fiksaushommia. Kiinnitin kurakaaren sikafleksillä ja ruuveillä ja tasoittelin kaiken lasikuitukitillä, jonka hioin. Lopuksi maalasin kaiken fiksaamani mustalla peltimaalilla. Valojen korkeussäätöjäi laittamatta ja siitätuli vielä korjauskehotus rekisteriotteeseen kun kävin uusintanäytöllä.
Leima tuli paeriin. Jo saman iltana kirjoitin Jooselle luovarit Skoda Feliciasta. Teimme kaupat saevelihintaan. Koneen puolesta Skodalla on kilometrejä vielä vaikka 200 tuhatta, jos vaan jaksaa huoltaa autoa hyvin ja fiksata koria katsastusta varten. Katsastuksen uusintanäyttöreissulla rekisteröin Skodan nimiini ja ehdin olla omistajana noin viisi tuntia. Tosin Joose ehtii hoitaa rekisteröinnin vasta viikonlopun jälkeen,joten lienen toiminut omistajana hieman pitempään.
Antti oli tuomassa Transitiani Savonlinnaan, jossa olin katsellut hänelle sopivia bensa-autoja. Hän poikkesi katsomassa paria Golfia Pieksämäellä ja oli tehnyt samalla kaupat ja tuli hakemaan minua
"tuliterällä" 269tkm ajetulla siistillä 2000 farmari Golfillaan. Ajoimme siis Pieksämäelle ja sieltä peräkanaa Kuopion Itkonniemelle. Eppu oli jo ehtinyt käydä nukkumaan, mutta lauantai-aamuna ehdimme tehdä keittiön pöydästä kilpa-ajoradan ja ajella pikkuautoilla alamäkikisoja.
Täällä Haapaveden hyppyrimäkityömaalla hommat ovat edenneet tasaista tahtia. Tänään saimme valmiiksi alastulorinteen puuosalle toisen laidan kaiteet. -Janne lähtee aamuyöstä töihinsä ja minä jatkan rakennushommia. Janne on päivittänyt silloin tällöin Muorinmäkiblogiaan (www.auta miestä muiorinmäessä.com) . Toiveissamme on päästä hyppäämään ehkä jo sunnuntaina.
